Notice: wpdb::prepare was called incorrectly. The query does not contain the correct number of placeholders (2) for the number of arguments passed (3). Please see Debugging in WordPress for more information. (This message was added in version 4.8.3.) in /var/www/harmaatalous.dev.sst.fi/wordpress/wp-includes/functions.php on line 4138
Valvira – Alkoholivalvonta – Vero – Harmaa talous

 

Valvira – Alkoholivalvonta

Janne Hulkkonen, Valvira

Valviran rooli alkoholihallinnossa

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) tehtäviin kuuluu aluehallintovirastojen (AVI) lupahallinnon ja valvonnan ohjaus ja kehittäminen, alkoholihallinnon tieto- ja viestintäpalveluiden tuottaminen, alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun sekä mainonnan ja myynninedistämisen valvonta valtakunnallisesti. Valvira seuraa aluehallintovirastojen suorittaman taloudellisten edellytysten valvonnan vaikuttavuutta. Luvanhaltijoiden ja -hakijoiden taloudellisten edellytysten valvonnan tarkoituksena on varhaisen puuttumisen kautta ennaltaehkäistä luvanhaltijoiden ylivelkaantuminen ja vähentää sellaisten toimijoiden määrää, joilla ei ole alkoholilain edellyttämää anniskeluun vaadittavaa luotettavuutta tai taloudellisia ja ammatillisia edellytyksiä toimintaan.

Valtakunnallinen valvontaohjelma

Valvira laatii yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa alkoholihallinnon valtakunnallisen valvontaohjelman. Valvontaohjelmalla ohjataan alueellista lupahallintoa ja valvontaa yhdenmukaiseen ratkaisukäytäntöön ja alkoholilain tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Valvontaohjelma päivitetään vuosittain ja siihen kirjataan lupaviranomaiskohtaisten toimintojen ja alkoholihallinnon kokonaisvaikuttavuuden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Valvontaohjelmat toimivat myös valvottavien omavalvonnan tukena, ja niitä voidaan käyttää apuna laadittaessa luvanhaltijoiden omavalvontasuunnitelmia. Valvontaohjelmat ja Valviran tuki parantavat valvonnan ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä. Vuoden 2016 valvontaohjelman painopisteinä olivat hallinnollisen taakan keventäminen, viranomaisprosessien kehittäminen sekä aktiivinen viestintä ja vuorovaikutus.

Alkoholihallinnossa Valviran tehtävänä on toimia aloitteentekijänä, tiedon ja yhteistyön verkottajana sekä osaamisen ja tiedon kokoajana ja välittäjänä.

Taloudellisen luotettavuuden valvonta ja yhteistyö

Alkoholihallinto tekee tiivistä viranomaisyhteistyötä. Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyö alkoholihallinnossa perustuu valvontaohjelmaan, tietojärjestelmäohjaukseen, tapauskohtaiseen yhteistyöhön sekä säännölliseen tietojenvaihtoon. Määritellyn tehtäväjaon mukaisesti aluehallintovirastot valvovat alkoholin anniskelu- ja vähittäismyyntitoimintaa alueellaan, jota Valvira ohjaa valtakunnallisesti.

Aluehallintovirastojen tekemä valvontatyö jakautuu ennakkovalvontaan ja jälkikäteisvalvontaan. Ennakkovalvonta suoritetaan toimijan hakiessa lupaa ja jälkikäteisvalvonta kohdistetaan jo alalla toimiviin luvanhaltijoihin. Käytännön valvontatyökaluja, esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa ovat luvanhaltijoiden verovelkatiedot, luvanhaltijoiden toimittamat ilmoitustiedot, kateraportit ja Harmaan talouden selvitysyksiköltä pyydettävät velvoitteidenhoitoselvitykset.

Aluehallintovirastojen valvontahavainnot kertovat, että tarkastukset ovat kohdistuneet juuri niihin paikkoihin, joissa ongelmia esiintyy, mutta myös valvonnan ja viranomaisyhteistyön tarpeellisuudesta. Tiedonkulullista yhteistyötä helpottaa Valviran ylläpitämä alkoholielinkeinorekisteri (ALLU) ja alkoholihallinnon oma verkkopalvelu (ALPO), jotka ohjaavat osaltaan yhdenmukaiseen ratkaisukäytäntöön ja tehostavat alkoholihallinnon viranomaisyhteistyötä.

Alkoholihallinnon lupien käsittelyyn ja valvontaan liittyvät keinot ovat osa alkoholipoliittista kokonaisuutta, joka tukee muita alkoholipolitiikan keinoja. Muita keinoja vaikuttaa alkoholijuomien kulutukseen ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen ovat toimintojen luvanvaraisuus ja toimintaan liittyvät rajoitukset, kuten ikää ja päihtymystä koskevat anniskelurajoitukset sekä sidosryhmäyhteistyössä tehtävä ohjaus ja tiedottaminen. Valviran ja aluehallintovirastojen yhteinen tavoite on kehittää alkoholihallinnon toimintaa siten, että siinä yhdistyy hyvä asiakaspalvelu sekä tehokkaat ja vaikuttavat lupa- ja valvontaprosessit.

Valvira ja aluehallintovirastot osallistuivat vuonna 2015 alkaneeseen Verohallinnon ravintolaprojektiin, jonka yhteydessä Verohallinto suoritti verotarkastuksen satoihin anniskeluravintoloihin. Tarkastusten yhtenä tärkeänä tietolähteenä käytettiin alkoholielinkeinorekisteristä saatavia ravintoloiden ostotietoja. Projektissa Verohallinto toimitti aluehallintovirastoille luvanhaltijoista laaditut verotarkastuskertomukset, joiden perusteella aluehallintovirastot arvioivat luvanhaltijoiden luotettavuutta. Vakavat verotarkastuksessa havaitut puutteet ovat horjuttaneet luotettavuutta siinä määrin, että esimerkiksi vuonna 2016 anniskelulupa peruttiin 29 tapauksessa pysyvästi ja 39 tapauksessa määräajaksi.

Anniskelun ja vähittäismyynnin valvonta

Vuonna 2016 anniskelun ja vähittäismyynnin tarkastuskohteita oli yhteensä 13 815 (anniskelu 8 281 ja vähittäismyynti 5 534). Tarkastuksia suoritettiin koko maassa 4 072 (anniskelu 3 310 ja vähittäismyynti 762) kappaletta. Aluehallintovirastot peruuttivat alkoholijuomien anniskelulupia pysyvästi 50 ja määräajaksi 62. Lisäksi yhden anniskelupaikan lupa alkoholijuomien anniskeluajan jatkamiseen peruutettiin määräajaksi ja yhden pysyvästi. Varoituksia, huomautuksia ja ohjaavia kirjeitä aluehallintovirastot antoivat anniskeluluvanhaltijoille yhteensä 397 tapauksessa. Vastaavasti vähittäismyynnin osalta sekä määräajaksi että pysyvästi peruttiin kolme lupaa. Varoituksia, huomautuksia ja ohjaavia kirjeitä aluehallintovirastot antoivat vähittäismyyntiluvanhaltijoille 22 tapauksessa.

LUPIEN PERUUTUKSET VUOSINA 2011 – 2016

 AnniskelulupaperuutuksetVähittäismyyntilupaperuutukset
VuosiMääräajaksiPysyvästiMääräajaksiPysyvästi
20116945921
2012612542
2013632969
2014421620
2015663521
2016625033

Pysyvät anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan peruutukset ovat pääsääntöisesti seurausta alkoholilain 21 §:en luotettavuuden ja taloudellisten edellytysten menettämisestä. Tämä tarkoittaa huomattavia tai jatkuvia verojen ja muiden julkisoikeudellisten maksujen laiminlyöntejä sekä verotarkastuksella havaittuja ja vakavia luotettavuuteen ja taloudellisiin edellytyksiin vaikuttavia epäkohtia, kuten tulonsalausta. Määräaikaisten peruutusten ja lievempien seuraamusten syiden kirjo on monipuolisempi ja niissä painottuvat alkoholipoliittiset syyt, kuten alkoholijuomien anniskelu alaikäisille tai selvästi päihtyneille.

Alkoholihallinnossa on tehtävä tiivistä viranomaisyhteistyötä. Myös asiantuntijoiden keskinäinen verkottuminen on tärkeää. Hallinnon prosessien tuloksellisuus perustuu pitkälti asiakkuuden-, ajan- ja asianhallinnan tietojärjestelmien tehokkaaseen käyttöön. Tuloksellinen ja tehokas alkoholihallinto edellyttää, että kaikilla viranomaisilla on yhteinen tahto ja yhteiset tavoitteet sekä yhdenmukaiset käytännöt soveltaa lakia. Verkottumalla hyödynnetään oma asiantuntemus ja viranomaisyhteistyön tiedonvaihtomenettelyjen kehittyminen. Tästä hyvänä esimerkkinä on poliisi- ja veroviranomaiselta sähköisesti saatava viranomaistieto. Alkoholihallinnon on myös rakennettava tuloksellisia kumppanuuksia elinkeinon ja kolmannen sektorin kanssa.