Valvontaviranomaisten tilastoja

Konkurssiasiamiehen toimisto

Pekka Pulkamo, Konkurssiasiamiehen toimisto

Konkurssiasiamiehen toimisto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen erityisviranomainen. Konkurssiasiamiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyt toimivat niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tehokkaasti, taloudellisesti ja joutuisasti.

Vuonna 2016 asetettiin konkurssiin 1 812 velallista, missä on vähennystä 6,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Konkurssiasiamiehen toimiston valvonnassa on 3 256 vireillä olevaa konkurssimenettelyä, joista 475 jatkuu valtion varoin julkisselvityksenä.

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta muodostavat merkittävän osan konkurssiasiamiehen toiminnasta. Velallisen tilien ja toiminnan tarkastaminen ja julkisselvitykseen siirtyminen ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi selvittää konkursseihin liittyviä taloudellisia väärinkäytöksiä ja muita epäselvyyksiä. Konkurssiasiamies tekee myös aktiivista yhteistyötä muiden talousrikos- ja harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten kanssa.

Erityistarkastukset

Konkurssiasiamies voi määrätä tehtäväksi velallisen toiminnasta erityistarkastuksen, jonka laatii auktorisoitu tilintarkastaja. Konkurssiasiamiehen teettämillä erityistarkastuksilla pyritään selvittämään velallisen toiminnassa tapahtuneita väärinkäytöksiä ja mahdollisia takaisinsaantiperusteita.

Erityistarkastukset, kpl

Tarkastuksen kustannukset maksetaan valtion varoista. Kustannukset peritään takaisin konkurssipesältä valtiolle, jos tarkastuksen perusteella on onnistuttu kerryttämään konkurssipesään varoja.

Koska erityistarkastukset teetetään varattomissa konkurssipesissä, on takaisinperintä mahdollista vain niissä tilanteissa, joissa konkurssipesä onnistuu kerryttämään pesään varoja tarkastushavaintoihin perustuvissa oikeudenkäynneissä. Yleensä varoja kertyy joko takaisinsaantina tai rikosperusteisena vahingonkorvauksena. Tarkastuskustannukset ja takaisinperintä ovat kehittyneet seuraavasti.

Tarkastuskustannukset ja takaisinperintä 1 000 €

Julkisselvitykset

Konkurssiasiamiehen hakemuksesta tuomioistuin voi päättää, että konkurssissa siirrytään julkisselvitykseen, jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Käytännössä julkisselvitykseen siirrytään useimmiten konkurssissa, jossa on syytä epäillä velallisen syyllistyneen vakavaan talousrikokseen.

Aloitetut julkisselvitykset

Julkisselvitystä voidaan pitää yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavana toimintana, sillä päättyneistä julkisselvityspesistä valtiolle perityt kustannukset ja velkojille maksetut jako-osuudet ylittävät valtion varoista maksettujen julkisselvityskustannusten määrän.

Julkisselvitysten kustannukset ja tuotot 1 000 €

Katso Tilastokeskuksen konkurssitilastot »