Notice: wpdb::prepare was called incorrectly. The query does not contain the correct number of placeholders (2) for the number of arguments passed (3). Please see Debugging in WordPress for more information. (This message was added in version 4.8.3.) in /var/www/harmaatalous.dev.sst.fi/wordpress/wp-includes/functions.php on line 4138
Aluehallintovirasto – Työsuojelu, ulkomaalaiset työntekijät – Vero – Harmaa talous

 

Aluehallintovirasto – Työsuojelu, ulkomaalaiset työntekijät

Riku Rajamäki, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella – kuten muillakin neljällä työsuojelun vastuualueella – valvotaan työnantajia ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyen. Valvonnassa keskitytään etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden ja työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan.

Vuonna 2016 Etelä-Suomen alueella tehtiin 827 ulkomaalaisvalvontaan keskittynyttä tarkastusta. Tarkastuksista osa tehtiin saadun vihjetiedon perusteella. Vihjeitä saatiin varsinkin muilta viranomaisilta ja työmarkkinajärjestöiltä.

Ulkomaalaisvalvonnassa tehtiin vuonna 2016 yhteistarkastuksia muiden viranomaisten kanssa. Poliisin kanssa tehtiin runsaasti iskutarkastuksia varsinkin ravintola- ja siivousaloilla. Yhteistarkastuksia tehtiin myös Verohallinnon, Rajavartiolaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja alkoholitarkastajien kanssa. Yhteistarkastukset ovat tehokas ja vaikuttava valvontakeino valvottaessa työnantajia, joilla on paljon puutteita Suomen työlainsäädännön ja muiden lakien noudattamisessa.

Ulkomaalaisvalvonnassa tehokkaana valvonnan menetelmänä on käytetty alihankintayritysten ja vuokratyövoimaa välittävien yritysten tarkastustuloksista tiedottamista tilaajalle. Näissä tapauksissa pääurakoitsijat ja muut tilaajat saavat konkreettista tietoa alihankintaketjun yritysten laiminlyönneistä, joiden osalta tilaajayrityksille voi muodostua velvollisuuksia.

VALVONNAN HAVAINNOT VUONNA 2016

TYÖNTEKO-OIKEUDEN VALVONTA

Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden valvonta toimialoittain

 RakennusalaRavintola-alaSiivousalaMuut toimialat
KunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaa
Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden varmistamisvelvollisuus
(jos korjattavaa, vähintään yksi työnteko-oikeudeton ulkomaalainen työntekijä valvontakohteessa)
148
(87 %)
22
(13 %)
144
(89 %)
18
(11 %)
83
(77 %)
25
(23 %)
112
(85 %)
19
(15 %)
Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden perusteen varmistaminen (onko työnantaja varmistanut työnteko-oikeuden oikealla tavalla?)126
(77 %)
38
(23 %)
108
(81 %)
25
(19 %)
64
(77 %)
19
(23 %)
95
(84 %)
18
(16 %)

Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa kohdattiin vuonna 2016 aiempaa useammin työnteko-oikeudettomia työntekijöitä. Niillä tarkastuksilla, joissa ulkomaalaistarkastaja on arvioinut ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden varmistamista, lähes joka kuudennessa valvontakohteessa on ollut vähintään yksi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ole ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. Työnteko-oikeudettomien työntekijöiden lisääntymisestä kertoo myös ulkomaalaisvalvontaan keskittyneiden tarkastajien laatimien esitutkintailmoitusten määrät – vuonna 2015 ensisijaisesti työnteko-oikeuteen liittyviä esitutkintailmoituksia tehtiin Etelä-Suomessa 30 ja vuonna 2016 vastaava luku tulee olemaan 65. Lisäksi joillakin poliisin kanssa tehdyillä yhteistarkastuksilla, poliisi on käsitellyt välittömästi ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeuteen liittyvät puutteet – näissä tapauksissa työnteko-oikeudettomista työntekijöistä ei ole laadittu enää erillistä esitutkintailmoitusta poliisille.

Vuonna 2016 valvonnassa kohdattujen työnteko-oikeudettomien työntekijöiden määrä ei ole kuitenkaan ollut kovin suuri. Valvonnan yhteydessä käytettyjen tiedonkeruuraporttien perusteella suurimmassa osassa valvontakohteita, joissa havaittiin työnteko-oikeudeton ulkomaalainen työntekijä, puute koski yhtä ulkomaalaista työntekijää.

Valvontatulosten perusteella nousee esille kysymys, miksi työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä on kohdattu aiempaa enemmän ulkomaalaisvalvonnassa. Ilmiötä selittää ennen kaikkea Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnan valvontamenetelmien ja valvonnan suuntaamisen kehittyminen.

Työnteko-oikeudettomien työntekijöiden osuuden kasvusta huolimatta Etelä-Suomen ulkomaalaisvalvonnassa ei tullut paljoa vastaan sellaisia työntekijöitä, joilla ei olisi lainkaan työnteko-ja oleskeluoikeutta Suomessa. Valvontahavaintojen perusteella suurimmat työnteko-oikeuteen liittyvät puutteet olivat: 1) ulkomaalainen työntekijä työskenteli ammattialalla, jolla työskentelyyn hänellä ei ollut lupaa ja 2) työntekijä oli aloittanut työn ennen luvan myöntämistä tai jatkanut työskentelyä luvan umpeutumisen jälkeen.

Lisäksi monilla tarkastuksilla selvisi, ettei työnantaja ollut varmistunut riittävällä tavalla ulkomaalaisten työntekijöidensä työnteko-oikeuden perusteesta Suomessa, vaikka valvontakohteessa ei olisikaan ollut työnteko-oikeudettomia työntekijöitä. Eniten puutteita asiassa havaittiin rakennus- ja siivousalan tarkastuksilla, joissa lähes joka neljännellä tarkastuksella työnantaja ei ollut varmistunut työntekijöidensä työnteko-oikeudesta riittävällä tavalla.

TYÖSUHTEEN VÄHIMMÄISEHTOJEN VALVONTA

Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonta toimialoittain

 RakennusalaRavintola-alaSiivousalaMuut toimialat
KunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaa
Yleissitovan työehtosopimuksen noudattaminen (onko työnantaja noudattanut yleissitovan TES:in vähimmäispalkkamääräyksiä?)65
(72 %)
25
(28 %)
66
(46 %)
76
(54 %)
54
(57 %)
40
(43 %)
80
(80 %)
20
(20 %)
Syrjinnän kiellon noudattaminen87
(91 %)
9
(9 %)
106
(88 %)
15
(12 %)
76
(86 %)
12
(14 %)
99
(87 %)
15
(13 %)

Vuoden 2016 valvontatulosten perusteella tarkastuksilla havaitaan edelleen runsaasti puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisessa. Yleissitovan työehtosopimuksen palkkaa koskevien säännösten suurimmat puutteet liittyivät, kaikilla valvotuilla toimialoilla, maksettuun peruspalkkaan ja erilaisten lisien korvaamiseen. Alakohtaisia eroja oli kuitenkin jonkin verran – esimerkiksi rakennusalalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettu peruspalkka ylitti yleissitovan työehtosopimuksen minimitason useammin kuin ravintola- tai siivousaloilla. Toisaalta kaikilla toimialoilla havaittiin paljon puutteita erilaisten lisien korvaamisessa. Valvontaa on myös suunnattu aloille, joissa ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Esimerkkinä tällaisesta toimialasta ovat kynsistudiot.

Syrjinnän kiellon valvonnassa havaittiin myös puutteita kaikissa neljässä valvontahankkeessa. Valvontatulosten perusteella asiassa oli prosentuaalisesti eniten puutteita siivousalan ja muiden toimialojen valvonnassa. Niissä molemmista joka seitsemännellä tarkastuksella, joissa asiaa oli käsitelty, oli havaittu puutteita. Toisaalta rakennusalan ja ravintola-alan luvut eivät poikkea paljon verrattuina em. kahden muun hankkeen tuloksiin.

Työaikakirjanpidon valvonta toimialoittain

 RakennusalaRavintola-alaSiivousalaMuut toimialat
KunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaa
Työaikakirjanpito (onko työaikakirjanpito työaikalain mukainen?)36
(32 %)
75
(68 %)
62
(43 %)
82
(57 %)
56
(55 %)
45
(45 %)
74
(59 %)
51
(41 %)

Jatkossakin ulkomaalaisvalvonnassa suureena haasteena on saada käsitys siitä, millaisin työsuhteen ehdoin ulkomaalaiset työntekijät ovat todellisuudessa työskennelleet. Tähän vaikuttaa se, että usein ulkomaalaisvalvonnassa tarkastetuilla työnantajilla on puutteelliset selvitykset työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa, etenkin työaikaa koskevien tietojen osalta. Työsuojeluviranomaisen vuonna 2017 laajentuvat tiedonsaantioikeudet voivat jossain määrin helpottaa ulkomaalaisten työntekijöiden todellisten työsuhteen ehtojen selvittämistä.

SUOMEEN TYÖNTEKIJÖITÄ LÄHETTÄVIEN YRITYSTEN VALVONTA

Lähettävien yritysten valvonta toimialoittain

 RakennusalaRavintola-alaSiivousalaMuut toimialat
KunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaaKunnossaKorjattavaa
Lähettävän yrityksen edustajan asettaminen (onko lain mukainen edustaja asetettu)24
(83 %)
5
(17 %)
----6
(100 %)
0
(0 %)
Lähetettyjen työntekijöiden palkkaus (onko palkkaus lainsäädännön mukainen)12
(48 %)
13
(52 %)
----2
(22 %)
7
(78 %)

Vuonna 2016 lähetettyjen työntekijöiden valvontaa on tehty Etelä-Suomessa eniten rakennusalalla. Lisäksi lähetettyjä työntekijöitä on valvottu kuljetus- ja IT-alalla muiden toimialojen ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä.

Rakennusalan valvonnassa on tullut vuonna 2016 vastaan useita ulkomaisia yrityksiä, jotka eivät ole lähettäviä yrityksiä, vaan ne ovat palkanneet ulkomaalaiset työntekijänsä suoraan Suomesta. Näiden yritysten valvonta on välillä erittäin haastavaa, sillä laki työntekijöiden lähettämisestä tai siihen liittyvät velvollisuudet eivät sovellu näihin yrityksiin.

Valvontahavainnot osoittavat, että lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa on paljon puutteita. Esimerkiksi rakennusalan suomalaisiin yrityksiin kohdistuvilla tarkastuksilla yleissitovan työehtosopimuksen palkkausmääräysten noudattaminen oli prosentuaalisesti selkeästi paremmalla tasolla kuin rakennusalan lähettävien yritysten tarkastuksilla.