Tulli

Teemu Koskela, Valvontaosasto/Analyysi ja tiedustelu toimintayksikkö, Anneli Rundgren, Valvontaosasto/yritystarkastus, Tom Ferm, Ulkomaankauppa- ja verotusosasto/asiakkuus ja veronkantoyksikkö

TULLIN TIETOON TULLUT TALOUSRIKOLLISUUS

Tulli tutkii talousrikoksina tapaukset, joissa on kysymys Tullin valvonnan ja veronkannon alaan liittyvän lainsäädännön rikkomisesta. Talousrikoksella tarkoitetaan laillisen liiketoiminnan yhteydessä tehtyä taloudellisen edun tavoitteluun tähtäävää rikosta. Tullin tutkimissa tapauksissa päärikoksena on yleensä veropetos tai törkeä veropetos. Lisäksi Tulli tutkii talousrikoksina muun muassa väärennys-, tulliselvitys-, ympäristö- ja kirjanpitorikoksia. Tullissa talousrikoksiksi on luettu myös valmisteverollisten tuotteiden salakuljetustyyppinen rikollisuus (lähinnä alkoholi, nuuska ja savukkeet), vaikka sitä ei toteutettaisikaan selkeästi liiketoimintamuotoja hyväksikäyttäen, mutta toiminta on kuitenkin verrattavissa liike- ja ammattitoimintaan.

Tullin talousrikostorjunnan haasteellisuutta ovat lisänneet talousrikollisuuteen liittyvät uudet ilmiöt kuten sähköiseen kaupankäyntiin sekä sisäkaupan liikenteeseen liittyvä yhä kansainvälistyvä talousrikollisuus. Internetiä hyödynnetään enenevässä määrin korkeasti verotettujen tuotteiden markkinointiin ja kauppaamiseen kuluttajille ja samalla kierretään kyseisten tuotteiden verosäännöksiä. Yhteisökaupan arvonlisäverotukseen liittyvää kasvavaa petosrikollisuutta Tulli torjuu yhteistyössä Verohallinnon ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa. Vuonna 2016 on edelleen havaittu tullivarastoinnissa ja logistiikka-alan vienti- ja passitusmenettelyjen yhteydessä tapahtuvaa rikollista toimintaa. Tullin tutkinnassa olevat tapaukset ovat liittyneet muun muassa tullivarastoinnissa vientiselvittämättä jätettyihin tavaroihin tai virheellisesti ilmoitettuihin tavarankuvauksiin ja tullinimikkeisiin.

Vuonna 2016 Tullin tietoon tuli yhteensä 914 veropetosta (kaikki tekomuodot), kun vuonna 2015 määrä oli 856. Törkeitä veropetoksia paljastui yhteensä 109 kappaletta. Vastaava luku oli edellisenä vuonna 69. Vuonna 2016 Tullin tutkimista talousrikoksiksi luokitelluista törkeistä veropetosjutuista 50 on koskenut nuuskan, 30 savukkeiden ja 6 alkoholin laitonta maahantuontia. Muut törkeät veropetokset ovat olleet auto-, jäte-, valmiste- ja arvonlisäveroihin sekä tullimenettelyihin ja tullivarastointiin liittyviä tapauksia.

Tullin veropetokset

TULLIVALVONTA

Tuoteväärennökset

Tulli valvoo tuoteväärennöksien maahantuontia ja pyrkii estämään niiden pääsyn markkinoille. Valvonta tapahtuu mm. tavaroihin kohdistuvien fyysisten tarkastusten yhteydessä.

Tuoteväärennösten valvonta Tullissa

 20122013201420152016
Väärennettyjä laittomasti valmistetuiksi epäiltyjä tuotteita, kpl279 603193 63690 33692 83645 873
Tuonnin osuus, kpl129 16638 30984 60589 7924 587
Laskennallinen arvo, euroa6 426 1475 292 7922 048 436525 7243 129 822
Ilmoituksia tavaramerkin haltijalle, kpl1791268691164

Tullin pysäyttämien tuoteväärennöksien kappalemäärät ovat olleet laskussa viime vuosina. Vuoden 2016 aikana pysäytettyjen epäiltyjen tuoteväärennösten laskennallinen arvo on kuitenkin kääntynyt nousuun. Määrällisesti suuret pysäytykset ovat vähentyneet selvästi ja pysäytykset painottuvatkin nykyään selkeästi posti- ja pikarahtiliikenteeseen. Etenkin ns. pienten lähetysten menettelyn alaisten pysäytysten määrä on kasvanut huomattavasti.

Immateriaalirikosten määrä on selvästi laskenut vuodesta 2012. Vuonna 2016 tutkittiin seitsemän tekijänoikeusrikkomusta ja kolme teollisoikeusrikosta. Tähän kehitykseen on vaikuttanut mm. edelleen räjähdysmäinen Internet-kaupan kasvu, minkä seurauksena lähetyskoot ovat pieniä. Vastaava trendi on havaittu myös muissa EU-maissa. Maaliskuussa 2016 voimaan tullut EU:n uusi tavaramerkkiasetus antaa Tullille mahdollisuuden pysäyttää Suomen kautta kolmansiin maihin kulkevia rekisteröityjä EU-tavaramerkkejä loukkaavia tuotteita.

Immateriaalirikokset

Verotarkastus

Tullin tarkastusalueita olivat tullimenettelyt, valmisteverotus, autoverotus, väylämaksut, EU:n maksamat maatalous- ja sisämarkkinatuet sekä Ahvenanmaan veroraja. Tarkastustoiminnan tehtävänä on varmistaa tulli- ja verotusasioinnin fiskaalinen oikeellisuus, edistää ja turvata ulkomaankaupan sujuvuutta ja suojata yhteiskuntaa mm. harmaan talouden toimintaedellytyksiä heikentämällä.

Tarkastustoimintaa toteutetaan reaaliaikaisesti, etupainotteisesti ja jälkikäteen erilaisia tarkastustapoja soveltamalla sekä valtakunnallisesti yhtenäisiä toimintamalleja ja ohjeita noudattamalla. Jäljempänä esiteltyjen yritystarkastuksen, asiakirjatarkastuksen ja varastotarkastuksen lisäksi tehdään esimerkiksi menettely-, kirjanpidon- ja tavarantarkastuksia. Tarkastukset toteutetaan riskianalyysiin perustuen tai lakisääteisinä. Riskiperusteista kohdevalintaa täydentää satunnaisotanta.

Yritystarkastukset ja asiakirjatarkastukset

Yritystarkastus on yrityksen toiminnan, organisaation, hallinnon, sisäisten valvontakeinojen, liiketoiminnan järjestelmien ja kirjanpitoaineistojen tarkastamista. Yritystarkastukseen liittyy pääsääntöisesti yrityskäynti. Yritystarkastus voidaan tehdä etupainotteisesti ennen luvan tai aseman myöntämistä tai ennen lupamuutoksen hyväksymistä tai jälkikäteisenä tulliselvityksen tai verotuksen jälkeen. Jälkikäteisellä yritystarkastuksella tarkastetaan yrityksen toiminnallisuutta ja liiketapahtumien oikeellisuutta.

Yritystarkastuksia seurataan keräämällä tiedot niiden lukumääristä sekä tarkastusten perusteella maksuunpannuista jälkikannoista tai jälkiveroista sekä palautuksista. Etupainotteisen yritystarkastuksen vaikuttavuutta ei voida mitata lisäkantojen määrällä. Näiden tarkastusten lukumäärä kuitenkin sisältyy Tullin yritystarkastusten lukumäärään.

Asiakirjatarkastuksella tarkoitetaan tässä tulliselvitys- tai verotusvaiheen jälkeen tehtävää liiketapahtumien tarkastamista. Tarkastus kohdistuu pääsääntöisesti useisiin tapahtumiin ja tullaus- tai verotuspäätöksiin. Asiakirjatarkastus tehdään pääsääntöisesti Tullissa, mutta siihen voi sisältyä myös yrityskäynti. Asiakirjatarkastuksia seurataan keräämällä tiedot niiden lukumääristä sekä tarkastusten perusteella maksuunpannuista jälkikannoista tai jälkiveroista sekä palautuksista. Asiakirjatarkastusten lukumäärään sisältyy myös lupiin liittyviä tarkastuksia sekä hallinnollisia virka-aputarkastuksia, joiden vaikuttavuutta ei voida mitata lisäkantojen määrällä.

Valtakunnallisen yritystarkastuksen suunniteltu kokonaistavoite vuodelle 2016 oli 415 tarkastusta ja tarkastuksia toteutui 442 kappaletta. Suunnitelman painopiste oli tuonnin, varastoinnin, valmisteverotuksen ja autoverotuksen tarkastamisessa. Tarkastuksia, jotka jo suunnitteluvaiheessa oli arvioitu harmaiksi kohteiksi, rikosperusteisia tarkastuksia tai tarkastuksia, jotka johtivat tutkintaan, oli 25 kappaletta.

Toteutuneista tarkastuksista noin 88 prosenttia oli yritystarkastuksia (238 kpl) ja asiakirjatarkastuksia (152 kpl). Asiakirjatarkastuksia tehtiin yritystarkastuksen toimeksiannosta ja ohjauksessa myös toimipaikkaosastolla 60 kappaletta. Yritystarkastusten määrä on vuonna 2016 pysynyt edellisvuoden tasolla, asiakirjatarkastusten määrässä on kasvua. Pidemmällä aikajaksolla tarkasteltaessa tarkastusten yhteismäärissä ja keskinäisissä määrissä on vaihtelua. Tähän vaikuttavat mm. tarkastustoiminnalle vuosittain vahvistettavat painopistealueet ja tarkastusaiheet sekä sähköisen tarkastusaineiston hyödyntämisen lisääntyminen.

Tullin yritystarkastukset ja asiakirjatarkastukset

Varastotarkastukset

Varastotarkastuksella tarkoitetaan varaston toiminnan luvanmukaisuuden ja varastotapahtumien verotuksellisen oikeellisuuden tarkastamista. Toiminnan luvanmukaisuus tarkastetaan vertaamalla lupaehtoja varastotodellisuuteen. Tarkastuksella varmistetaan, että varastotilat vastaavat lupaehtoja ja tavaroiden vastaanotto, varastointi, siirrot ja luovutukset tapahtuvat lupaehtojen ja säännösten mukaisesti. Varastotapahtumien verotuksellinen oikeellisuus varmistetaan varaston kirjanpidon ja sen liiteasiakirjojen perusteella edustavan otoksen osalta. Varaston kirjanpidon ja fyysisen varaston vastaavuus varmistetaan täys- tai osainventaarilla.

Tullin varastotarkastukset

Varastotarkastuksia tehdään kaiken tyyppisiin varastoihin ja niiden toteuttaminen on toimipaikkaosaston vastuulla. Vuoden 2016 varastotarkastuksista 107 kohdistui valmisteverotuksen verottomiin varastoihin ja 141 tullivarastoihin, väliaikaisiin varastoihin tai vapaavarastoihin/-alueeseen. Varastotarkastuksia tehtiin yhteensä 248, joista 166 johti toimenpiteisiin.

Varastotarkastuksia seurataan keräämällä tiedot niiden lukumääristä sekä toimenpiteisiin johtaneista tarkastuksista. Toimenpiteisiin johtaneeksi katsotaan kaikki tarkastukset, joilla on havaittu joko fiskaalisesti vaikuttavia tai ei-fiskaalisia virheitä tai puutteita. Varastotarkastusten osuvuus vuonna 2016 oli noin 67 prosenttia.

Yritystarkastusten ja asiakirjatarkastusten lisäkanto

Yritystarkastusten ja asiakirjatarkastusten lisäkantoja seurataan neljännesvuosittain ja vuositasolla. Lisäkannoista raportoidaan ne päätökset, jotka on vahvistettu kyseisen vuoden aikana.

Lisäkannon määrä voi vaihdella vuositasolla suurestikin. Määrään vaikuttavat tarkastustoiminnan painopistealueet, kohdevalinnassa käytetty riskianalyysi ja kriittiset valintaperusteet, pakollisten lakisääteisten tarkastuskohteiden osuus sekä tarkastettavien yritysten koko ja tarkastusten laajuus. Jo yksi suurempi kohde tai merkittävä virhe vaikuttaa huomattavasti lisäkantojen määrään vuositasolla.

Asiakirjatarkastusten vaikuttavuus on vuosittain tarkasteltuna kasvanut. Osaltaan vaikuttavuutta kasvattaa mm. se, että asiakirjatarkastus tehdään pääsääntöisesti sähköiseen tarkastusmateriaaliin perustuen, esimerkkinä tuonnin asiakirjatarkastukset sekä autoverotuksen Tullin ja Trafin järjestelmätietoihin perustuvat asiakirjatarkastukset. Ehdotetuilla lisäkannoilla tarkoitetaan tarkastajan esittämiä jälkiverotustoimenpiteitä.

Yritystarkastusten ja asiakirjatarkastusten lisäkanto, milj. €

Ehdotettuja lisäkantoja ei seurattu yritystarkastuksessa ennen vuotta 2013.

Tavaraverojen veronkanto ja verojäämät

Tavaroiden verottaminen ja valvominen tapahtuu eri tavalla kuin Verohallinnon kantamat tuloihin ja pääomaan liittyvät verot, jotka määräytyvät jälkikäteen kirjanpidon ja ilmoituksen perusteella. Tavaraverotuksessa on keskeistä, mihin tavaraluokkaan verotettavat tavarat kuuluvat. Olemus määritellään tavaranimikkeistön eli tullitariffin avulla. Keskeisiä seikkoja voivat olla mm. tavaran alkuperä, paino sekä sokeri- tai alkoholipitoisuus.

Tullin asiakas voi valita, toimiiko se käteis- vai luottoasiakkaana. Nimensä mukaisesti käteisasiakas saa tavarat haltuunsa vasta veronmaksun jälkeen. Luottoasiakkailta on mahdollisuus vaatia vakuuksia. Jaottelua käteis- ja luottoasiakkaisiin ja vastaavaa mahdollisuutta asiakkaan velkaantumisen estämiseen ei Verohallinnolla ole. Reaaliaikainen valvonta on ominaista vain tavaravirtojen hallinnalle ja siten myös tavaran verotukselle.

Veronkannon toiminta-ajatuksena on suorittaa veronkantoa mahdollisimman pienin verojäämin siten, että samalla yritysten luoton kustannukset (vakuudet) ovat oikeassa suhteessa niiden riskiin. Tämä edellyttää jatkuvaa, kustannustehokasta ja suunnitelmallista yritysten maksukykyä koskevaa seurantaa sekä oikein mitoitettuja vakuuksia ja oikea-aikaisia perintätoimenpiteitä. Tullissa panostetaan jatkuvasti etukäteen tapahtuvaan valvontaan (luvat ja niiden edellytykset) ja etupainotteiseen saatavien turvaamiseen. Vuonna 2016 toteutettiin merkittävä vakuuksien alentaminen johtuen pääosin 1.5.2016 voimaantulleesta EU:n uudesta tullilainsäädännöstä.

Tullille on vuodelta 2016 maksamattomia veroja yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Kun Tullin kokonaisveronkanto vuodelta 2016 on yhteensä 10,8 miljardia euroa, verojäämien osuus siitä, eli verojäämäprosentti on 0,08 prosenttia. Vastaavana aikana viime vuonna verojäämien määrä oli noin 14 miljoonaa euroa ja verojäämäprosentti 0,13 prosenttia.